Kiinan taide on osa maan kulttuuriperintöä. Sen merkittävimpiä muotoja ovat posliinitaide, jadeveistokset, kalligrafia ja maisemamaalaus. Maan taide pitää sisällään myös arkkitehtuuria, minkä osalta etenkin puutarha-arkkitehtuuri on Kiinassa merkittävää. Taiteessa korostuvat symboliikka ja perinne. Taiteella on tavoiteltu perinteisesti mielen virkistämistä, hyvää moraalia ja esteettisyyttä. Kiinassa huomiota on kiinnitetty paljon sivellintekniikkaan ja viivankäyttöön. Sen sijaan realismiin ja näköisyyteen ei ole samassa suhteessa pyritty.
Kiinan taide on maalaustaidetta
Kiinassa maalaustaide on todella arvostettua ja myös suosittua. Kiinalainen maalaustaide on hyvin läheisesti yhteydessä runouteen ja kalligrafiaan. Suosituimpia maalaustaiteen muotoja ovat olleet vaaka- ja pystyrullamaalaukset, viuhkamaalaukset, temppelien ja hautojen seinämaalaukset, albuminlehdet, viuhkamaalaukset ja sermimaalaukset. Kiinassa myös maalausten kehystystä arvostetaan erityisen paljon ja se on oma taiteen lajinsa.
Maalaukset jaetaan Kiinassa yhteensä kuuteen eri luokkaan, joita ovat muotokuvamaalaukset, eläinmaalaukset, kukka- ja lintumaalaukset, bambumaalaukset, yliluonnollisia asioita esittävät maalaukset ja tietenkin maisemamaalaukset. Tärkeintä taitteessa on maalauksen kohteen sielun tai hengen kuvaaminen, joka saavutetaan taitavalla sivellintekniikalla. Suomessa muun muassa Taidemuseo Onni tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua kiinalaiseen taiteeseen.
Nykytaide on usein poliittista
Kiinan nykytaiteen sanotaan syntyneen 1978-luvulla, jolloin erilaiset lakimuutokset mahdollistivat taiteen muutoksen. Tänä päivänä Kiinan taide on hyvin usein poliittista, mutta on Kiinassa toki useita taiteilijoita, joiden taide ei ole poliittista. Tunnettuja nykytaiteilijoita ovat muun muassa Gaon veljekset, joiden taiteessa välittyy useita yhteiskunnallisia kysymyksiä.